VaskitsaAnguis fragilis

Yleiskuvaus

Vaskitsa on jalaton lisko, joten se on muodoltaan käärmemäinen. Se on läheisempää sukua sisiliskoille kuin käärmeille. Vaskitsan selkäpuoli on vaskenhohtoinen, mutta voi olla myös punertavampi tai harmaampi. Naaraalla on usein tumma selkäjuova ja kyljet ja vatsa ovat tummat. Koiraat ovat tasavärisempiä, ja niillä on toisinaan selässään ja kyljissään sinisiä täpliä. Poikaset ovat hopeanharmaita, ruskehtavia tai kullankeltaisia. Niiden päälaelta alkaa selkään kulkeva tumma juova. Vaskitsan kokonaispituus jää yleensä alle 35 cm, vaikka suurimmat maailmalla tavatut vaskitsat ovat olleet jopa yli puolimetrisiä.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Niina & Joonas Gustafsson (Sammakkolampi.fi) ja Markus Piha (Luomus)

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä

havaintoa?

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Anguis fragilis
Auktorit
Linnaeus, 1758
Yleiskieliset nimet
  • vaskitsa (suomi)
  • kopparödla (ruotsi)
  • Slow worm (englanti)
Tunniste
http://tun.fi/MX.37632
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Koko maassa rauhoitetut eläinlajit (Luonnonsuojeluasetus 14.2.1997/160, liite 2a 19.6.2013/471) ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
  • 2000 NT – Silmälläpidettävät
Asiantuntija
  • Markus Piha
Julkisten DNA-viivakoodisekvenssien määrä
Eliöryhmät
  • Matelijat ja sammakkoeläimet
  • Matelijat