Ruskosammakko (sammakko) Rana temporaria

Yleiskuvaus

Ruskosammakon väritys vaihtelee suuresti. Selkäpuoli voi olla ruskehtavan punertava, harmahtava, vihertävä tai kellertävä ja usein tummalaikkuinen. Hartioiden välistä löytyy usein tumma kiilan muotoinen kuvio ja silmistä kulkee korvan kautta niskaan tummempi "naamari". Täysikasvuisilla ruskosammakoilla kuononkärki on pyöreä. Kyljet ovat laikukkaat tai juovikkaat. Vatsapuoli on vaalea, harmahtava, kellertävä tai joskus jopa oranssiin vivahtava, ja siinä on harmaampia läikkiä tai juovia. Kurkku on vaalea. Kutevilla koirailla voi kurkussa olla sinertävä vivahde, ja niiden etujalkojen sisäpinnalla olevat kutukyhmyt ovat mustat ja karheat. Takajalan lyhimmän varpaan tyvessä sijaitseva nk. "metatarsaalikyhmy" on pieni, vaalea ja pehmeä. Varsin samannäköisestä viitasammakosta ruskosammakon erottaa pyöreämmästä kuonosta ja pienestä metatarsaalikyhmystä. Lisäksi eläimen koko ja vatsan väritys voivat antaa viitteitä lajimäärityksen avuksi. Lajiparin erottamiseen löytyy lisätietoa Sammakkolampi-sivuilta.

Ruskosammakot liikkuvat maalla joko hyppien tai toisinaan kävellen, vedessä ne uivat "sammakkoa". Ruskosammakkokoiraat voivat suurimmillaan kasvaa kahdeksan sentin ja naaraat yhdeksän sentin mittaisiksi.

Ruskosammakko kurnuttaa etupäässä lisääntymisaikanaan. Ääni on lajityypillistä kumeaa kurnutusta, joka muistuttaa nahan narinaa "kurrrrr – kurrrrr – kurrrrr – …". Ääni voi olla vaimea, sillä koiraat ääntelevät usein veden alla, vain silmät ja kuono näkyvissä pinnalla. Ruskosammakon ääntelyä British Libraryn palvelussa.

Ruskosammakot laskevat kudun suurina "klöntteinä". Kudun erottaminen lähisukuisen viitasammakon kudusta on vaikeaa ja vaatii yleensä asiantuntijaa. Kutuklöntit ovat ruskosammakolla keskimäärin suurempia (karkeasti n. 1 500 munaa) kuin viitasammakolla (n. 800 munaa), mutta tuntomerkin käytettävyys on viitteellinen ja riippuu alueen lajiston naaraiden keskimääräisestä koosta. Lisäksi yksittäistä munaa ympäröivä hyytelö on ruskosammakolla aavistuksen sameampaa etenkin aivan munan läheisyydessä verrattuna viitasammakon läpeensä lasinkirkkaaseen munahyytelöön. Ruskosammakon kutu tiettävästi nousee parissa päivässä pinnalle kellumaan, kun viitasammakon kutu jää yleensä pohjaan.

Ruskosammakon toukat (nuijapäät) ovat kuoriutuessaan vajaan sentin mittaisia, ja kasvavat suurimmillaan reilun 4 cm mittaisiksi. Väritykseltään ne ovat tumman ruskeita, jopa mustan oloisia. Ruskosammakon ja viitasammakon toukat muistuttavat suuresti toisiaan. Selkein paljaalla silmällä havaittava tuntomerkki on toukan hännän pää. Ruskosammakon toukan hännän pää on pyöreä, kun viitasammakolle hännän pää on terävä.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Niina & Joonas Gustafsson (Sammakkolampi.fi) ja Markus Piha (Luomus)

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Rana temporaria
Auktorit
Linnaeus, 1758
Yleiskieliset nimet
  • ruskosammakko (suomi)
  • vanlig groda (ruotsi)
  • Common frog (englanti)
Tunniste
http://tun.fi/MX.37623
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Koko maassa rauhoitetut eläinlajit (LSA 1997/160, liite 2a 2021/521) ?
  • EU:n luontodirektiivin V-liite ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
  • 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntija
  • Markus Piha
Eliöryhmät
  • Matelijat ja sammakkoeläimet