Täit – Anoplura
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Täit (Anoplura) ovat erittäin pieniä tai pieniä nisäkkäiden ulkoloisia, joiden ruumis on dorsoventraalisesti = selkä-vatsa-suunnassa litistynyt, kova ja taipuisa.
Täiden pää on tavallisesti kapeampi kuin keskiruumis. Siinä on hyvin pienet verkkosilmät tai silmät puuttuvat kokonaan. Pistesilmiä ei ole. Tuntosarvet ovat suunnilleen samanpituiset kuin pää. Suuosat ovat pistävät ja imevät, ja ne voidaan vetää pään sisään, kun ne eivät ole käytössä. Täillä ei ole siipiä. Niiden keskiruumiin jaokkeet ovat sulautuneet yhteen. Jalat ovat lyhyet ja rotevat, joissa on kiinnittymiseen ja roikkumiseen kehittyneet kynnet. Kussakin jalassa on yksi voimakas kynsi. Ruumis on usein varusteltu erilaisilla aistikarvoilla.
Ruumiin pituus maailmalla 1-10 mm, mutta useimmiten alle 6 mm.
Toukat aikuisen kaltaisia.
Lisääntyminen
Parittelun jälkeen naaraat liimaavat munansa isäntäeläimen karvoihin, tai vaatetäin tapauksessa ihmisten vaatteisiin. Partenogeneesi (lisääntyminen ilman hedelmöitystä) on mahdollista, mutta harvinaista.
Elinkierto
Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen. Toukkavaiheita on kolme.
Elinkierto munasta aikuiseksi kestää vain noin yhdestä viikosta muutamaan viikkoon isännän tarjoamassa tasalämpöisessä ympäristössä.
Talvehtiminen oletettavasti mahdollista kaikissa muodoissa.
Elintavat
Ravintona sekä toukilla että aikuisilla isäntäeläimen veri. Pitävät tiukasti kiinni karvoista ja irrottavat otteensa vain käydessään ihon pinnalla syömässä.
Elinympäristö
Isäntäeläimiensä, nisäkkäiden, pinnalla sen karvoissa. Täit ovat obligaatteja ulkoloisia, eivätkä esiinny ilman isäntiään. Ne ovat moni- tai yksi-isäntäisiä, mutta isäntäspesifisyys on korkeaa. Monet lajit pysyttelevät isäntänsä tietyissä osissa, esimerkiksi päässä tai niskassa.
Ekologinen ja taloudellinen merkitys
Taloudellinen ja ekologinen merkitys suuri: merkittäviä karjan, kotieläinten ja osa lajeista myös ihmisten syöpäläisiä. Voivat levittää bakteeri- ja virussairauksia.
Lisätiedot
Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Nimien alkuperä
Kreik. ánoplos = suojaton, aseeton, ourá = häntä. Lahkon tieteellinen nimi Anoplura viittaa ”alastomaan häntään” eli peräsukasten puuttumiseen.