Mesipistiäiset – Anthophila

Mesipistiäiset eli mehiläiset (Anthophila, aiemmin Apidae) ovat kooltaan vaihtelevia, useimmiten karvaisia ja melko tukevarakenteisia myrkkypistiäisiä (Aculeata). Mehiläisnaarailla on muiden myrkkypistiäisten tavoin munanasettimesta kehittynyt pistin, johon avautuu myrkkyä tuottava rauhanen. Koirailla myrkkypistintä ei ole. Karvaisuuden ja tukevamman rakenteen puuttuessa mesipistiäiset erottaa parhaiten muista myrkkypistiäisistä siitä, että mesipistiäisillä takanilkan tyvijaoke on leveämpi ja litteä. 

Mehiläisten karvoitus on usein melko tuuheaa ja värillistä, ja osa karvoista on haaraisia. Niiden etuselkä ei yllä olkakyhmyihin, ja takaruumis on kapean vyötärön keskiruumiista erottama, muiden hoikkatyvisten (Apocrita) pistiäisten tapaan. Suuosissaan mehiläisillä on imukärsä, jonka kärjessä on pituudeltaan vaihteleva kieli (glossa). Päälaella sijaitsevat kolme pistesilmää, ja pään sivuja reunustavat suuret verkkosilmät. Tuntosarvet ovat polvitaitteiset. Siivet ovat kalvomaiset ja takasiivet etusiipiä pienemmät, kuten pistiäisillä yleensä. Mehiläisnaarailla (poislukien loisina elävät pesävieraslajit) on siitepölyvasut siitepölyn keräämiseen takaruumiin vatsapuolella tai takajalkojen säärissä.

Mehiläisten toukat ovat paksuja ja raajattomia sekä pienipäisiä.