Ruokasammakko (syötävä sammakko)Pelophylax esculentus

  • Yleiskuvaus
  • Media
  • Biologia
  • Taksonomia
  • Esiintyminen
  • Näytteet
  • Vieraslajit

Yleiskuvaus

Ruokasammakkoa eli syötävää sammakkoa (Pelophylax kl. esculentus) pidettiin aikaisemmin lajina (Rana esculenta), mutta nykyään sen tiedetään olevan mölysammakon ja pikkuvihersammakon hybridogeneettinen risteymämuoto. Hybridogeneesi tarkoittaa lisääntymissysteemiä, jossa kahden lajin risteymät pystyvät lisääntymään jomman kumman kantalajin kanssa, mutta eivät keskenään. Meioosissa ei tapahdu lainkaan rekombinaatiota, vaan toinen vanhempien kromosomistoista jää sukusolujen muodostuessa kokonaan pois. Risteymien sukusolut sisältävät tällöin vain jommankumman kantalajin kokonaisen kromosomiston, joka kulkeutuu klonaalisesti sukupolvesta toiseen. Hybridit lisääntyvät kantalajien yksilöiden kanssa, jolloin tuloksena on yksinomaan lisää hybridejä. Hybridien keskenään tuottamat jälkeläiset eivät ole elinkelpoisia.

Ruokasammakko ei siis ole varsinainen laji, mistä johtuu sen tieteellisessä nimessä oleva lyhenne ”kl.”. Lyhenne tulee kreikan kielen sanasta ”klepton”, mikä viittaa siihen, että hybridogeneettiset sammakot kussakin sukupolvessa ”varastavat” jommaltakummalta kantalajilta yhden kromosomiston tuottaakseen seuraavan sukupolven. Ne siis tarvitsevat jompaa kumpaa kantalajia kyetäkseen lisääntymään.

Suurimmassa osassa Eurooppaa, myös Baltian maissa, ruokasammakko elää samoilla alueilla kuin pikkuvihersammakko ja lisääntyy tämän kanssa, jolloin puhutaan lessonae--esculentus --systeemistä. Populaatiot, joissa syötävä sammakko lisääntyy mölysammakon kanssa eli ridibundus--esculentus --systeemit ovat harvinaisempia, mutta niitä tunnetaan Itämeren alueella ainakin Puolan pohjoisrannikolta ja Bornholmista.

Joissain ruokasammakoiden populaatioissa esiintyy triploideja yksilöitä, joilla on joko pikkuvihersammakon (LLR --tyyppi) tai mölysammakon (LRR --tyyppi) ylimääräinen kromosomisto. Triploidi yksilö toimittavaa diploidin kanssa pariutuessaan kantalajin virkaa, ja näissä populaatioissa ruokasammakko pystyy lisääntymään ilman kumpaakaan kantalajia. Näin on nimenomaan Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa, joissa ruokasammakko on yleinen, mutta kumpikin kantalaji puuttuu.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Tom Hoogesteger, Tapio van Ooik (Var-ELY) ja Markus Piha (Luomus), 2014.  MMM 2017, 2019.

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä

havaintoa?

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Pelophylax esculentus
Auktorit
(Linnaeus, 1758)
Yleiskieliset nimet
  • ruokasammakko (suomi)
  • ätlig groda (ruotsi)
  • Edible frog (englanti)
Tunniste
http://tun.fi/MX.201015
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Havainto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Ihmisen vaikutuksesta
  • Säännöllinen harhailija
Tämä laji on vieraslaji
VakiintuneisuusTuntematon
Hallinnolliset lajitiedot
  • Haitallinen vieraslaji (Kansallinen luettelo) (VN 1725/2015) ?
  • Kansallisesti merkityksellinen haitallinen vieraslaji (VN 704/2019) ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
Asiantuntija
  • Markus Piha
DNA-viivakoodien lkm
Eliöryhmät
  • Matelijat ja sammakkoeläimet
  • Sammakkoeläimet