Tarhaomenapuu – Malus domestica
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
Yleiskuvaus
Kaikille tuttua, kotipihojen suosikkia, tarhaomenapuuta ei heti arvaisi haitalliseksi vieraslajiksi. Omenoita voi kuitenkin kasvattaa huoleti pihoillaan suurimmassa osassa maata. Ahvenanmaalla ja lounaisessa saaristossamme omenoiden kanssa tulee kuitenkin olla vähän tarkempi. Siellä kasvaa ainoa alkuperäisluontoon kuuluva villi omenalajimme, uhanalainen metsäomenapuu (Malus sylvestris). Metsäomenapuu risteytyy harmillisen helposti tarhaomenapuun kanssa ja huomattava osa metsäomenapuista on nykyisin risteymiä.
Puhtaan metsäomenapuun erottaa tarhaomenoista parhaiten kukinta-aikaan. Metsäomenapuun kukkien osat ovat kaljut, kun tarhaomenapuulla ne ovat karvaiset. Myös lehdet ja uudet vuosikasvaimet ovat kaljuja. Metsäomenapuun hedelmät ovat pienet, puisevat ja happamat.
Koko
3–8 m.
Lehti
Lehtilapa 5–12 cm, ehyt, soikea, sahalaitainen, tavallisesti molemmin puolin tiheäkarvainen.
Kukka
Kukinto 2–6-kukkainen, terälehdet valkoiset–vaaleanpunertavat.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä 3–10 cm, pallomainen, keltainen–vihreä–punainen, tyvestä ja kärjestä kuopallinen.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- tarhaomenapuu (suomi)
- apel (ruotsi)
- tulokas, uutta perua, vakinainen
- kokonaan viljelyperäinen
| Vakiintuneisuus | Vakiintunut |
|---|
Kansallinen vieraslajistrategia (VN 2012) ?
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Arto Kurtto
- Putkilokasvit