Valkotähkäyökkönen – Mesapamea secalis

Siipiväli 30-34 mm. Hyvin muunteleva. Etusiipien pohjaväri tavallisesti (f. didyma (Esper, 1788)) punertavanokra–vaaleanruskea–punaruskea; ulkosarakkeen ulko-osa, ja keskisarake tavallisesti tummanruskeat, ensinmainittu joskus lähes musta. Poikkiviirut useimmiten epäselvät; sisempi päätyy mutkaisena suunnilleen kohtisuoraan siiven takareunaan. Rengas- ja munuaistäplä mustareunaiset; rengastäplä epäselvä; munuaistäplä kahden yhtä voimakkaan valkean juovan täyttämä. Keilatäplä enemmän tai vähemmän selvä, joskus musta juova yhdistää sen ulompaan poikkiviiruun. Aaltoviiru vaaleampi, siinä suuret mutkat. Joskus etusiipien etuosa tumma, takaosa vaalean kellahtava (nimimuoto); joskus etusiivet yksivärisen tummanruskeat, heikkokuvioiset, ulkosarake hieman keskisaraketta vaaleampi tai etusiivet yksivärisen mustahkot, munuaistäplä näkyy terävästi (f. leucostigma (Esper, 1791)). Takasiivet yksivärisen ruskeanharmaat, niiden alapinnalla pieni keskitäplä, joka erottuu heikosti tai ei lainkaan yläpinnalla.

Koiraan clavus tappimainen, kärjestään tummanruskea, mustaokainen. Aedeaguksen kornuutti leveä, pyöreäreunainen, siinä 5-10 hammasta.

Naaraan ductus bursaessa heikko, hiukan oikealle suuntautunut paksuuntuma, jossa V:n muotoinen kitinisoituma.