Koreakaalikoi – Eidophasia messingiella

Siipiväli 13–15 mm. Pää ruosteenkeltainen – tummanruskea. Huulirihmat sisäsyrjästä keltaiset, ulkosyrjästä ruskeanharmaat. Tuntosarvet ruskeat, keskeltä ja kärjestä valkeat, tummarenkaiset. Keskiruumis tummanruskea – mustanruskea. Jalat tumman tuhkanharmaat. Takaruumis tumman tuhkanharmaa.

Etusiivet tummanruskeat; keskikohdan sisäpuolella melko kapea, suora kellanvalkeahko poikkivyö, joka kapenee kohti etureunaa. Etureunassa keskikohdan ulkopuolella valkeahko täplä. Takasiivet ruskeanharmaat.

Toukka vihreä; sukaset ja niiden tyvirenkaat mustat. Pää vihreä, mustatäpläinen.

Kotelo 6,0–8,1 mm, puunvärinen, peräpää hiukan tummempi, sivuselkäjuova, pää ja keskiruumis sekä etusiivet ruskeammat. Pintarakenne kohtalaisen hieno, usein ryppyinen. Jaoke A10 tylppäpäinen, selkä- ja vatsapuolelta hiukan kovera. Perianaalisukasia 5 paria, pitkät, koukkumaiset, 3 paria peräsukasia samoin pitkät.

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka touko–kesäkuussa.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää hammasjuurella (Cardamine bulbifera) ym. litukoilla (Cardamine). Nuorena kaivautuu verson läpi ja syö reikiä lehtiin. Suurempana syö lehtien alapintaan ikkunoita.

Koteloituu verkkomaiseen koppaan ravintokasville tai karikkeeseen maahan.

Niityillä, lehdesniityillä, hakamailla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Fischer von Röslerstamm, J. E. 1834–1843. Abbildungen zur Berichtigung und Ergänzung der Schmetterlingskunde, besonders der Microlepidopterologie als Supplement zu Treitschke's und Hübner's europaeischen Schmetterlingen, mit erläuterndem Text. J. C. Hinrich, Leipzig. v, 6–304, (4), [100] s.

von Heinemann, H. 1870. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 1. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. 1–388.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Mutanen, M. et al. 1998. Pikkuperhostiedonannot 1996. Baptria 23(2): 41–62.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Patočka, J. 1999. Über die Puppen der mitteleuropäischen Schmetterlinge (Insecta: Lepidoptera): Überfamilie Yponomeutoidea: Familien Yponomeutidae, Plutellidae und Acrolepiidae. Linzer biologische Beiträge 31(1): 381–420.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Wallengren, H. D. J. 1880. Skandinaviens arter af Tineidgruppen Plutellidae (Staint.). Entomologisk Tidskrift 1(2): 53–63.

Zagulajev, A. K. 1989. Family Plutellidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 473–522.