Pihlajaharsokoi – Paraswammerdamia nebulella

Siipiväli 10,5–13 mm. Pää valkea, joskus okransävyinen. Otsa harmaa; huulirihmat harmaat, kärkijaoke valkea. Tuntosarvet ruskeanharmaat, heikosti renkaalliset, scapus valkeahkon harmaanruskea. Keskiruumis harmaanruskea, valkeahkosirotteinen. Etusääret harmaat; kaikki nilkat harmaat, jaokkeiden päät tummemmat.

Etusiivet harmaanruskean valkeahkot, tiheään tumman harmaanruskeasirotteiset; niissä joitakin pitkittäisiä rivejä epäselviä, tumman harmaanruskeita pisteitä. Keskikohdan sisäpuolella tumman harmaanruskea, yhtenäinen poikkivyö. Preapikaalilaikku valkea. Ripset harmaanruskeat, tummankellan- – kuparinkiiltoiset, niissä kaksi tummempaa jakoviirua. Takasiivet harmaanruskeat.

Toukka tummanruskea, molemmista päistään tummempi, selkä tuskin vaaleampi; selkäjuova tumma; sivuselkäjuova ohut, valkea, siinä oranssi täplä joka jaokkeessa; sivujuova valkea, takaruumiin jaokkeissa yläreunasta oranssitäpläinen. Pää kullanruskea, mustahkokuvioinen; niskakilpi kullanruskea, sen keskellä valkea pitkittäisjuova; peräkilpi kullanruskea.

Kotelo 4,5–4,8 mm, savunruskea, pintarakenne hienon nystyinen tai solumainen, paikoin myös ryppyinen. Leukarihmat verrattain lyhyet, lyhyelti keskijalkojen rajaamat.

Koiraan sociukset lyhyet, taipuneet. Sivulämssä pyöreäkärkinen, sen alareuna kovera; sacculus melko epäselvästi erottuva, sen kärjessä ryhmä hyvin vahvoja sukasia ja tylppä hammas, joka voi myös puuttua. Saccuksen kärjessä lusikkamainen, leveä ja pyöreä laajentuma.

Naaraan etummaisten apofyysien ventraalihaarojen päässä erilliset levyt, joissa sukasia; lamella postvaginalis puuttuu. Antrum miekankahvan muotoinen. Signum pyöreä tai vaihtelevan muotoinen levy, jossa pieniä hampaita.

Lentää kesä–elokuussa.

Toukka syys–kesäkuussa; talvehtii keskenkasvuisena.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää pihlajalla (Sorbus aucuparia), nuorena useita yhdessä saman kudoksen alla, myöhemmin yksittäin. Talvehtii keskenkasvuisena pyöreässä hibernaculumissa silmusuomun alla tai kaarnanraossa.

Koteloituu valkeaan, sukkulamaiseen koppaan lehtien väliin tai oksalle.

Hakamailla, pensaikoissa, puutarhoissa, tienvarsilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Agassiz, D. J. L. 1987. The British Argyresthiinae and Yponomeutinae. Proceedings and Transactions of the British Entomological and Natural History Society 20(1): 1–26.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Buschmann, F., Fazekas, I. & Pastorális, G. 2011. A magyarországi Swammerdamia fajcsoport revíziója. Microlepidoptera.hu 3: 15–24.

Friese, G. 1960. Revision der paläarktischen Yponomeutidae unter besonderer Berücksichtigung der Genitalien (Lepidoptera). Beiträge zur Entomologie 10(1/2): 1–131.

von Heinemann, H. 1870. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 1. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. 1–388.

Huemer, P. 1988. Kleinschmetterlinge an Rosaceae unter besonderer Berücksichtigung ihrer Vertikalverbreitung (excl. Hepialidae, Cossidae, Zygaenidae, Psychidae und Sesiidae). Neue Entomologische Nachrichten 20: 1–376.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1999. Über die Puppen der mitteleuropäischen Schmetterlinge (Insecta: Lepidoptera): Überfamilie Yponomeutoidea: Familien Yponomeutidae, Plutellidae und Acrolepiidae. Linzer biologische Beiträge 31(1): 381–420.

Petersen, W. 1932. Die Arten der Gattung Swammerdamia Hb. (Lep.). Mit Bemerkungen zur Mutationslehre. Archiv für Naturgeschichte, N. F. 1: 197–224.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.