Oratuomiharsokoi – Paraswammerdamia albicapitella

Siipiväli 10–13 mm. Pää ja otsa valkeat. Huulirihmat tummanharmaat, kärkijaokkeen kärki valkea. Tuntosarvet vaaleanharmaat, scapus valkeahko. Keskiruumis ja siipikannet valkeat, jälkimmäiset joskus edestä harmaanruskeasirotteiset. Etujalat mustat, nilkat valkeahkot, jaokkeiden päät tummanharmaat; keskijalat ulkopinnalta harmaat, nilkat valkeahkot, jaokkeiden päät tummemmat; takajalat vaaleanharmaat, nilkat valkeahkonokrat, ulkoa lähes valkeat. Takaruumis harmaa, perätupsu harmahtavanokra.

Etusiivet vaalean sinertävänharmaat, takareunasta valkeahkot; niissä joitakin pitkittäisiä rivejä mustahkoja pisteitä. Keskikohdan sisäpuolen tumman harmaanruskea poikkivyö supistunut kahdeksi täpläksi takareunassa ja keskisarassa. Preapikaalilaikku valkeahko, tyvipuolelta pienen, mustanruskean täplän rajaama. Ripset harmaat, hiukan kuparinsävyiset, niissä kaksi tumman purppuranruskeaa jakoviirua. Takasiivet melko vaalean ruskehtavanharmaat.

Toukka n. 11,5 mm, punertavanruskea; selkäjuova leveä, valkeahko, kaksinkertainen, takapäässä epäselvempi; sivujuova leveä, valkeahko, takapäässä häipyvä; nystyrät pienet, harmaat tai valkeahkot, sukasten tyvirenkaat pienet, mustat. Pää vaaleanruskea, sivuilta tummempi; niskakilpi tummanruskea, keskeltä valkeahkon juovan jakama.

Kotelo 4,0–4,5 mm, punaruskea, pintarakenne hienon solumainen, paikoin ryppyinen. Leukarihmat verrattain pitkät, melko pitkälti keskijalkojen rajaamat.

Koiraan sociukset pitkät, sirppimäiset, pitemmät kuin tegumen, niiden sisäpinnan keskellä tupsu pitkiä sukasia. Sivulämssän keskeltä lähtee suuri sacculus, jonka kärkipuolisko ulkonee alaspäin lämssän alareunasta; viimeksimainittu on tyvestä liuskainen. Aedeagus yksinkertainen, sileäseinämäinen, vesicassa hyvin pieniä, hienoja, epäselviä piikkejä kornuuttien sijaan.

Naaraan sterigma muodostuu kahdesta poikittaisesta puolikuun muotoisesta puolikkaasta ostiumin molemmin puolin; lamella postvaginaliksen takareunasta ulkonee pari sormimaista, piikkistä liuskaa, jotka ovat pitempiä kuin 8. jaoke. Signum puuttuu.

Lentää kesä–elokuussa.

Toukka syys–kesäkuussa; talvehtii nuorena.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää oratuomella (Prunus spinosa). Nuoret toukat tekevät syksyllä pienen, läpisyvän käytäväkoverteen. Ne talvehtivat talvisuojassa koverteen ulkopuolella; myöhemmin ne elävät eksofageina kudoksessa, usein 2–3 toukkaa samassa kudoksessa.

Koteloituu valkeaan, sukkulamaiseen koppaan lehtien väliin tai oksalle.

Kivikoissa, pientareilla, kallioilla, kedoilla, lehtoniityillä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Agassiz, D. J. L. 1987. The British Argyresthiinae and Yponomeutinae. Proceedings and Transactions of the British Entomological and Natural History Society 20(1): 1–26.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Friese, G. 1960. Revision der paläarktischen Yponomeutidae unter besonderer Berücksichtigung der Genitalien (Lepidoptera). Beiträge zur Entomologie 10(1/2): 1–131.

Huemer, P. 1988. Kleinschmetterlinge an Rosaceae unter besonderer Berücksichtigung ihrer Vertikalverbreitung (excl. Hepialidae, Cossidae, Zygaenidae, Psychidae und Sesiidae). Neue Entomologische Nachrichten 20: 1–376.

Landry, J.-F. et al. 2013. Shared but overlooked: 30 species of Holarctic Microlepidoptera revealed by DNA barcodes and morphology. Zootaxa 3749(1): 1–93.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1999. Über die Puppen der mitteleuropäischen Schmetterlinge (Insecta: Lepidoptera): Überfamilie Yponomeutoidea: Familien Yponomeutidae, Plutellidae und Acrolepiidae. Linzer biologische Beiträge 31(1): 381–420.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Stainton, H. T. et al. 1870. The natural history of the Tineina. Volume XI. John van Voorst, London. i–xi, 1–330, [I–VIII].