Isoharsokoi – Swammerdamia compunctella

Siipiväli 13–15 mm. Pää valkea, joskus okransävyinen. Otsa ja huulirihmat valkeahkot, sameanharmaan sekaiset. Tuntosarvet harmaat, heikosti renkaalliset. Keskiruumis valkea, siipikannet valkeat, harmaasirotteiset. Etusääret mustat.

Etusiivet harmaat, takareunasta vaaleammat; niissä 4 riviä mustahkoja ja valkeita pilkkuja sekä siiven kärjessä ryhmä samanlaisia pilkkuja. Keskivyö häipyvä, katkeaa siipitaitteen kohdalla, ei ulotu etureunaan. Preapikaalilaikku valkea, ulkopuolelta tummanharmaareunainen. Ripset kärjestään vahvasti kuparinkiiltoiset. Takasiivet vaalean ruskehtavanharmaat.

Toukka syvänpunainen – tummanruskea, selkä vaaleampi tai valkeahko; selkäjuova tumma; sivujuova valkea, joskus joka jaokkeessa punertavan laikun katkoma; vatsa tummanruskea. Pää vaaleanruskea, sivuilta mustahko; niskakilpi mustahko, vaalean juovan jakama. Rintajalat tummanruskeat tai mustat.

Kotelo 5,2–5,6 mm, okranruskea, pintarakenne hieno. Leukarihmat erillään yläleuasta. Peräpään molemmat sukasparit lähtevät lähes samalta tasalta.

Koiraan sivulämssä 4 kertaa leveyttään pitempi; sacculuksessa ei pitkiä sukasia. Saccus n. 2/3 sivulämssän pituudesta. Aedeagus sivulämssän pituinen, sen kärki venemäisesti avoin lähelle keskikohtaa, siinä ketunhäntämäinen sukasnauha.

Naaraan ostium pyöreä. Ductus bursae lyhyt ja leveä, ilman kitinisoitumaa. Signum epäsäännöllisen muotoinen.

Lentää kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun.

Toukka elo–kesäkuussa; talvehtii keskenkasvuisena.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää pihlajalla (Sorbus aucuparia), harvoin orapihlajalla (Crataegus), löyhän kudoksen alla lehden yläpinnalla, 2–3 toukkaa samassa kudoksessa. Keskenkasvuiset toukat talvehtivat tiheässä, valkeassa kudoksessa.

Koteloituu valkeaan, sukkulamaiseen koppaan toukkien kudokseen.

Hakamailla, puutarhoissa, metsänreunoilla, kalliorinteillä, niittymäillä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Agassiz, D. J. L. 1987. The British Argyresthiinae and Yponomeutinae. Proceedings and Transactions of the British Entomological and Natural History Society 20(1): 1–26.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Buschmann, F., Fazekas, I. & Pastorális, G. 2011. A magyarországi Swammerdamia fajcsoport revíziója. Microlepidoptera.hu 3: 15–24.

Friese, G. 1960. Revision der paläarktischen Yponomeutidae unter besonderer Berücksichtigung der Genitalien (Lepidoptera). Beiträge zur Entomologie 10(1/2): 1–131.

Gershenson, Z. S. 1989. Family Yponomeutidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 436–455.

von Heinemann, H. 1870. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 1. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. 1–388.

Huemer, P. 1988. Kleinschmetterlinge an Rosaceae unter besonderer Berücksichtigung ihrer Vertikalverbreitung (excl. Hepialidae, Cossidae, Zygaenidae, Psychidae und Sesiidae). Neue Entomologische Nachrichten 20: 1–376.

Patočka, J. 1999. Über die Puppen der mitteleuropäischen Schmetterlinge (Insecta: Lepidoptera): Überfamilie Yponomeutoidea: Familien Yponomeutidae, Plutellidae und Acrolepiidae. Linzer biologische Beiträge 31(1): 381–420.

Petersen, W. 1932. Die Arten der Gattung Swammerdamia Hb. (Lep.). Mit Bemerkungen zur Mutationslehre. Archiv für Naturgeschichte, N. F. 1: 197–224.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.