Suoharsokoi – Swammerdamia passerella

Siipiväli 10–12 mm. Pää likaisenvalkoinen; otsa harmaa. Huulirihmat harmaat, kärkijaokkeen kärki vaaleampi. Tuntosarvet epäselvästi renkaalliset. Keskiruumis ja siipikannet valkeat, tummasirotteiset. Etusääret mustanharmaat.

Etusiivet valkeat, harmaapeitteiset. Keskikohdassa selvä, viisto, tummanharmaa poikkivyö. Siiven tyvi ja etureuna harmahtavat; ulkosarake tumma- ja valkeahkonoroinen. Preapikaalilaikku selvä, valkea, joskus ulottuu poikki siiven. Ulkoreunan ripset tummanharmaat, kuparinkiiltoiset. Naaraan etusiivet yleensä valkoisemmat kuin koiraalla. Takasiivet vaaleanharmaat.

Toukka 10 mm, vaalean punertavanruskea, vatsapuolelta valkeahkonvihreä; kapea selkä- ja leveä sivuselkäjuova tumman punaruskeat. Pää ja niskakilpi mustat, jälkimmäisessä kapea, valkeahko keskijuova; peräkilpi musta.

Kotelo tummanruskea.

Muistuttaa koivuharsokoita (S. caesiella), mutta etusiipien pohjaväri valkoinen; täplitys vahvempaa; keskikohdan sisäpuolen poikkivyö selvempi; valkea preapikaalilaikku suurempi ja selvempi.

Koiraan sivulämssä pyöreämpi kuin tarhaharsokoilla (S. pyrella), n. 2 kertaa leveyttään pitempi. Saccus pitkä, ohut, kuitenkin selvästi lyhyempi kuin sivulämssä. Aedeagus korkeintaan 0,65 mm, lähes suora, teräväkärkinen; vesicassa kornuutteja.

Naaraan ductus bursae lyhyempi kuin takaruumiin pituus, sen takapuoliskossa rakeinen kitinisoituma. Corpus bursae lyhyempi kuin 1,80 mm; signumissa hyvin hienoja, lyhyitä piikkejä.

Lentää touko–heinäkuussa.

Toukka elo–syyskuussa.

Kotelo talvehtii.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää vaivaiskoivulla (Betula nana), nuorena koverteessa; myöhemmin löyhän kudoksen alla lehtien yläpinnalla, usein monta toukkaa samassa kudoksessa.

Koteloituu tiheään, valkeaan koppaan maahan.

Rämeillä, tunturipaljakoiden soilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Agassiz, D. J. L. 1987. The British Argyresthiinae and Yponomeutinae. Proceedings and Transactions of the British Entomological and Natural History Society 20(1): 1–26.

Baraniak, E. 1992. Rozsiedlenie w Polsce gatunków z rodzaju Swammerdamia Hübner, 1825 (Lepidoptera, Yponomeutidae). Wiadomości Entomologiczne 11(3): 155–160.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Friese, G. 1960. Revision der paläarktischen Yponomeutidae unter besonderer Berücksichtigung der Genitalien (Lepidoptera). Beiträge zur Entomologie 10(1/2): 1–131.

Petersen, W. 1932. Die Arten der Gattung Swammerdamia Hb. (Lep.). Mit Bemerkungen zur Mutationslehre. Archiv für Naturgeschichte, N. F. 1: 197–224.

Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala, K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Stainton, H. T. 1871. New British Tineina in 1870. The Entomologist's Annual 1871: 96–100.