Tarhaharsokoi – Swammerdamia pyrella

Siipiväli 9–11 mm. Pää ja otsa valkeat tai valkeahkot. Huulirihmat tummanharmaat, kärkijaokkeen kärki valkeahko. Tuntosarvet tumman harmaanruskeat. Keskiruumis tummanharmaa. Etujalat tummanharmaat, nilkat jaokkeiden tyvistä hiukan vaaleammat; keski- ja takajalat valkeahkot, nilkat jaokkeiden päistä tummemmat. Takaruumis harmaa, perätupsu valkeahkonokra.

Etusiivet harmaat, heikosti violetinsävyiset, enemmän tai vähemmän harmaanruskeakehnäiset, epäsäännöllisesti valkeahkosirotteiset. Keskikohdan sisäpuolella häipyvärajainen, viisto, tumman harmaanruskea, yhtenäinen poikkivyö. Preapikaalilaikku pieni, valkeahko. Siiven kärki ja ulkoreunan ripset kiiltävän kuparinsävyiset. Takasiivet koiraalla melko vaalean harmaat, tyvestä valkeahkot; ripset valkeahkot, kärjessä harmaat; naaraan takasiivet kokonaan vaaleanharmaat.

Toukka n. 8 mm, vaaleankeltainen; sivuselkäjuova tumman punaruskea; takaruumiin jaokkeiden etureunassa vaalean punertavanruskea vyö. Pää ruskea, sivuilta mustahko; rintajalat tumman harmaanruskeat.

Kotelo 4,8–5,4 mm, melko tumman ruskea. Pintarakenne hieno. Leukarihmat lyhyelti (yleensä pistemäisesti) rajakkain yläleuan kanssa. Peräpään sukaset usein haarautuneet.

Koiraan gnathoksen ventraalilevyssä useita pieniä nystyjä. Sivulämssä n. 2,5 kertaa leveyttään pitempi; sacculuksessa yksi tai kaksi suurta piikkiä, sen alareunassa useita lyhyitä, vankkoja sukasia tavallisesti pareittain. Saccus paksu, lyhyempi kuin sivulämssä. Aedeagus pitempi kuin 0,70 mm, suora, teräväkärkinen; vesicassa kornuutteja.

Naaraan ductus bursae lyhyempi kuin takaruumiin pituus, sen takapuoliskossa rakeinen kitinisoituma. Corpus bursae pitempi kuin 1,85 mm, sen signum kitinisoitunut, hampaallinen levy.

Lentää touko–kesäkuussa ja heinä–elokuussa.

Toukka heinäkuussa ja syys–lokakuussa.

Kotelo talvehtii.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää omenapuulla (Malus), orapihlajalla (Crataegus) ja päärynällä (Pyrus communis). Nuori toukka elää lehden sisällä koverteessa; myöhemmin jättää koverteen ja alkaa elää eksofagina löyhässä kudoksessa lehden yläpinnalla, usein monta toukkaa samassa kudoksessa. Toukka syö ikkunoita lehteen.

I sukupolven toukka koteloituu tiheään, valkeaan kotelokoppaan lehdelle, II sukupolven toukka koteloituu rungolle kaarnanrakoon

Lehdesniityillä, hakamailla, puutarhoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Agassiz, D. J. L. 1987. The British Argyresthiinae and Yponomeutinae. Proceedings and Transactions of the British Entomological and Natural History Society 20(1): 1–26.

Baraniak, E. 1992. Rozsiedlenie w Polsce gatunków z rodzaju Swammerdamia Hübner, 1825 (Lepidoptera, Yponomeutidae). Wiadomości Entomologiczne 11(3): 155–160.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Friese, G. 1960. Revision der paläarktischen Yponomeutidae unter besonderer Berücksichtigung der Genitalien (Lepidoptera). Beiträge zur Entomologie 10(1/2): 1–131.

Gershenson, Z. S. 1989. Family Yponomeutidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 436–455.

von Heinemann, H. 1870. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 1. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. 1–388.

Huemer, P. 1988. Kleinschmetterlinge an Rosaceae unter besonderer Berücksichtigung ihrer Vertikalverbreitung (excl. Hepialidae, Cossidae, Zygaenidae, Psychidae und Sesiidae). Neue Entomologische Nachrichten 20: 1–376.

Li, H.-H. & Fan, X.-M. 2007. Study on the genus Swammerdamia Hübner (Lepidoptera: Yponomeutidae) from China, with descriptions of two new species. Acta Zootaxonomica Sinica 32(3): 556–560.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Patočka, J. 1999. Über die Puppen der mitteleuropäischen Schmetterlinge (Insecta: Lepidoptera): Überfamilie Yponomeutoidea: Familien Yponomeutidae, Plutellidae und Acrolepiidae. Linzer biologische Beiträge 31(1): 381–420.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Stainton, H. T. et al. 1870. The natural history of the Tineina. Volume XI. John van Voorst, London. i–xi, 1–330, [I–VIII].