Koivuharsokoi – Swammerdamia caesiella

Siipiväli 9,5–13  mm. Pää valkeahko, usein vahvasti okran- tai ruskeansekainen. Otsa valkeahko. Huulirihmat sisäpinnalta valkeahkot, ulkopinnalta harmaat, kärkijaokkeen kärki valkea. Tuntosarvet valkeahkot tai okrat, harmaanruskearenkaiset. Keskiruumis ja siipikannet kivenharmaat, valkeahkosirotteiset. Jalat vaaleanharmaat; etunilkat päältä tummanharmaat, jaokkeiden päät vaaleammat; keski- ja takanilkat päältä vaaleanharmaat, jaokkeiden päät tummemmat. Takaruumis harmaa, perätupsu harmahtavanokra.

Etusiivet harmahtavanvalkeat, vaihtelevasti harmaanruskeakehnäiset, takareunasta tavallisesti vaaleammat, niissä 3 tai 4 pitkittäistä riviä epäselviä, tumman harmaanruskeita pilkkuja. Keskikohdan sisäpuolella viisto, häipyvä, tumman harmaanruskea poikkivyö, joka ei ulotu etureunaan. Preapikaalilaikku valkea. Ripset harmaanruskeat, niissä kaksi tummaa jakoviirua. Takasiivet ruskehtavanharmaat; ripset vaaleammat.

Toukka n. 10,5 mm, vaaleanvihreä; selkä- ja sivuselkäjuova tummemmat; nystyrät hyvin pienet, mustat, kellertävänvihreissä laikuissa. Pää kellanruskea; niskakilpi harmaankirjava.

Kotelo 4,3–4,6 mm, ruskea, pintarakenne hieno. Leukarihmat erillään yläleuasta. Peräpään sisemmät sukaset lähtevät paljon taempaa kuin ulommat.

Koiraan gnathoksen ventraalilevyssä useita pieniä piikkejä. Sivulämssän tyvi kapea; sacculuksen alareunassa useita lyhyitä, vankkoja sukasia. Aedeagus enemmän kuin 4 kertaa pitempi kuin saccus, käyrä, kärjestä tylpästi suippo; vesicassa kornuutteja.

Naaraan ductus bursae kalvomainen, selvästi takaruumista pitempi. Corpus bursaen signum kitinisoitunut, hampaallinen levy.

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka elo–lokakuussa.

Kotelo talvehtii.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää koivuilla (Betula). Nuori toukka tekee yhden tai todennäköisemmin useita pieniä koverteita, joista poistetaan suuri osa ulosteesta. Osa ulosteesta jää kiinni löyhään kudokseen koverteen alle. Suuri toukka elää löyhässä kudoksessa lehden yläpinnalla.

Koteloituu tiiviiseen koppaan maan pinnalle tai lähelle sitä.

Lehti- ja sekametsissä, rannoilla, soilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Agassiz, D. J. L. 1987. The British Argyresthiinae and Yponomeutinae. Proceedings and Transactions of the British Entomological and Natural History Society 20(1): 1–26.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Friese, G. 1960. Revision der paläarktischen Yponomeutidae unter besonderer Berücksichtigung der Genitalien (Lepidoptera). Beiträge zur Entomologie 10(1/2): 1–131.

Gershenson, Z. S. 1989. Family Yponomeutidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 436–455.

von Heinemann, H. 1870. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 1. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. 1–388.

Li, H.-H. & Fan, X.-M. 2007. Study on the genus Swammerdamia Hübner (Lepidoptera: Yponomeutidae) from China, with descriptions of two new species. Acta Zootaxonomica Sinica 32(3): 556–560.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1999. Über die Puppen der mitteleuropäischen Schmetterlinge (Insecta: Lepidoptera): Überfamilie Yponomeutoidea: Familien Yponomeutidae, Plutellidae und Acrolepiidae. Linzer biologische Beiträge 31(1): 381–420.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Stainton, H. T. et al. 1870. The natural history of the Tineina. Volume XI. John van Voorst, London. i–xi, 1–330, [I–VIII].