Tehokas uusi apuri kurtturuusun torjunnassa

27.05.2022 11:39 - Ella Ahti (modifierad: 02.06.2022 09:38)

Kurtturuusua (Rosa rugosa) on Suomessa aikaisemmin istutettu puutarhoihin, pihoille ja teiden varsille. Se on helppohoitoinen ja kestävä kasvi, mutta leviää myös istutetuilta alueilta nopeasti luontoon. Luonnossa se valtaa usein arvokkaita kasviyhteisöjä sisältäviä luontotyyppejä, kuten hiekkarantoja. Näillä alueilla kurtturuusu uhkaa alkuperäistä lajistoa ja leviää helposti läpitunkemattomaksi kasvustoksi.

Elinvoimainen kurtturuusu

Kurtturuusu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi vieraslajilaissa. 1.6.2022 astuu voimaan kurtturuusun kasvatuskielto. Tämä tarkoittaa sitä, että kurtturuusua ei saa kasvattaa tai päästää ympäristöön, eikä sitä saa maahantuoda, myydä tai ostaa. Kestävänä kasvina kurtturuusun torjuminen voi kuitenkin olla työlästä. Yleisin torjuntatapa on näivettäminen, jolloin kaikki uudet versot nypitään muutaman kerran kasvukauden aikana pois kasvustosta. Torjuttavaa esiintymää täytyy tavallisesti seurata muutaman vuoden, sillä kloonikasvina kurtturuusu voi maavartensa avulla puskea uutta kasvustoa seuraavinakin vuosina. Työlään torjumisen takia kurtturuusu onkin vielä elinvoimainen monilla alueilla. Olisi tärkeää saada kurtturuusu hävitettyä koko Suomesta, joten etsinnässä on tehokkaampi torjuntatapa.

Lahottaja apuun

Biologisessa torjunnassa kohdelajia pyritään torjumaan eliön luontaisen vihollisen avulla. Luonnonvarakeskuksella on käynnissä tutkimushanke, jonka tavoitteena on löytää tapa torjua kurtturuusua biologisesti. Kurtturuusun tapauksessa torjujana toimii Suomessa yleisenä esiintyvä purppuranahakkasieni (Chondrostereum purpureum). Purppuranahakka on lahottaja, joka luonnossa lahottaa puuainesta.

Kurtturuusun biologisessa torjunnassa kurtturuusut katkaistaan ja tuoreille kantopinnoille ruiskutetaan purppuranahakkasienen rihmastoa. Kantopinnasta sieni alkaa kasvaa syvemmälle puuainekseen samalla lahottaen sen, mikä lopulta tappaa kasvin. Purppuranahakkasientä on aikaisemmin tutkittu vesakontorjunnassa, jossa se on osoittautunut tehokkaaksi vesakoitumisen estäjäksi.

Purppurahanakkaa alkukesästä kurtturuusulla. Kuva: Ella Ahti

Kurtturuusun biologista torjuntaa tutkitaan Turussa, Lahdessa ja Helsingissä, joissa sijaitsevat tutkimuksessa mukana olevat ruusukasvustot. Puolet kurtturuusukasvustoista on katkaistu siten, että vain kannot ovat jäljellä (ns. kontrollikasvustot). Loput on myös katkaistu, mutta heti katkaisun jälkeen kantopintoihin on levitetty sieniliuosta (sienikäsittelykasvustot).

On tärkeää, että sieni levitetään välittömästi tuoreeseen kurtturuusun puuainekseen eli tässä tapauksessa kantoon, sillä lahotusprosessi voi alkaa vain vaurioituneessa puuvartisessa kasvissa. Muuten torjunta ei välttämättä onnistu.  Koivulla tehtyjen purppuranahakkakäsittelyjen perusteella on havaittu, että sienen teho on suurimmillaan keväällä ja alkukesästä. Sama saattaa päteä myös kurtturuusun kohdalla, vaikkakaan tästä ei ole vielä tutkittua tietoa saatavilla.

Purppuranahakkasieni vaikuttaa pitkään

Kurtturuusun torjumisessa purppuranahakkasienen avulla on monia etuja. Tavanomaiset ja yleiset torjuntakeinot, kuten raivaus tai erilaisten valmisteiden käyttö, tuhoavat helposti myös muuta kasvustoa kurtturuusun ympäriltä. Purppuranahakkasieni on nimenomaan puuvartisten kasvien, kuten kurtturuusun, lahottaja. Siksi se on ympäristölle ja muulle lajistolle turvallisempi vaihtoehto.

Kontrollikasvusto (takana) on huomattavasti tiheämpi ja elinvoimaisempi kuin sienirihmastolla käsitelty kasvusto (edessä) Kuva: Ella Ahti

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa kurtturuusut käsiteltiin alkukesällä 2021. Torjunnan tehoa tutkittiin ensimmäisen kerran syksyllä 2021, ja sitä seurataan kurtturuusulla vielä tämän ja seuraavan kasvukauden ajan (2022 ja 2023).  Purppuranahakkasieni tehoaa sitä mukaa, kun lahotusprosessi kasvissa etenee ja siksi seurantaa on tehtävä muutaman vuoden ajan. Osa sienellä käsitellyistä kurtturuusuista on kuollut jo keväällä 2022, loppuja seurataan vielä parin kasvukauden ajan. Oletettavasti kuolleisuus lisääntyy, kun sieni etenee kurtturuusujen sisällä. Kun lahotusprosessi on edennyt riittävän pitkälle juuriin ja maavarsiin saakka, kasvi ei enää veso.

Kontrolli- ja sienikäsittelykasvustoja vertailtaessa vaikuttaa siltä, että purppuranahakkasieni on tehokkaampi kuin perinteinen, mekaaninen torjuntatapa. Jo nyt on nähtävissä, että kontrollikasvustot kasvavat korkeampina ja tiheämpinä kuin sienellä käsitellyt kasvustot. Sienellä käsiteltyjen kasvustojen alueille on ehtinyt jo kasvaa muitakin kasvilajeja. Mekaanisessa torjunnassa kurtturuusukasvustoja joudutaan torjumaan useaan kertaan, mutta purppuranahakkasientä käytettäessä yksi torjuntakerta riittänee.