Thrips – Thysanoptera

Ripsiäiset (Thysanoptera) ovat hyvin pienestä mikroskooppisen pieneen olevia, ruumiiltaan kapeita, pitkänmallisia ja suhteellisen litteitä hyönteisiä, joita tavataan usein kukilta. Väritykseltään ne ovat usein tummia tai tummankirjavia.

Päässä ripsiäisillä on tuntosarvet, jotka ovat yleensä lyhyet ja eteenpäin suuntautuneet, erottuvat verkkosilmät ja siivellisillä lajeilla kolme pistesilmää. Suuosat ovat yleensä alaspäin osoittavat, pistävät ja imevät, ja epäsymmetriset (oikea leuka, mandibeli on surkastunut), ja niillä on imukärsä. Ripsiäisillä on kaksi paria siipiä, tai ne voivat olla siivettömiä, tai siivet voivat olla surkastuneet. Siipipolymorfismi (vaihtelu yksilöiden välillä) on mahdollista lajin sisällä. Niiden siivet ovat sulkamaiset, hyvin kapeat ja muodostuvat enimmäkseen siipien reunaripsistä. Siivissä on hyvin vähän tai ei ollenkaan siipisuonitusta. Ripsiäisten keskiruumiin muoto ja koko riippuvat siivellisyydestä. Jalat ovat lyhyet ja jalkojen viimeisessä jaokkeessa on tarpeen vaatiessa laajentuva tarttumarakko. Monien lajien naarailla on peräpäässä tikarimainen, sahahampainen munanasetin (pistinripsiäiset, alalahko Terebrantia), toisilla takaruumiin kärki on torvimainen (torviripsiäiset, alalahko Tubulifera).

Suomalaisten lajien ruumiin pituus 0-3 mm. Maailmalla lajien ruumiin pituus 0,5-12 mm. 

Suomen suurin laji on ruumiiltaan 3 mm pitkä Megathrips lativentris -laji.

Toukat ovat aikuisten kaltaisia, mutta siivettömiä (mikäli kyseessä laji, jonka aikuiselle yksilölle kehittyy siivet).