Pike (northern pike) – Esox lucius

Hauki on vesistöjemme suurimpia kalalajeja, ja sitä on vaikea sekoittaa muihin lajeihin. Vahvaleukainen petokala on tuttu saalis vapaa-ajankalastajille ja viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä. Maailmanlaajuisesti hauki on yleisin sisävesikala.
Suomen vesissä täysikasvuiset hauet painavat tavallisesti noin 1–5 kg. Muualla Euroopassa hauki voi kasvaa jopa 26 kg painoiseksi. Paino vaihtelee sukupuolien välillä ja naarashauet kasvavat kookkaammiksi. Hauki on ruumiinrakenteeltaan pitkänomainen ja tasaisen solakka.
Väritys vaihtelee suuresti yksilöllisten ominaisuuksien ja ympäristön olosuhteiden mukaan. Tavallisimmin väritys vihertävänharmaa kellertävillä pilkuilla. Tummavetisissä lammissa väritys voi olla lähes musta, kun taas kirkkaissa vesissä voidaan tavata hyvinkin vaaleita yksilöitä. Pienet poikaset ovat yleensä kiinnittyneinä vesikasveihin ja muistuttavat kasvinosia. Nuorten haukien kyljissä on keltaisia pystyviivoja, jotka muuttuvat kasvun myötä täpliksi.
Hauen tunnistaa helposti sen suuresta, krokotiilimaisesta suusta, jossa on paljon hampaita. Pieniä hammasmaisia ulokkeita on runsaasti myös kielessä ja kiduskaarissa. Alaleuka on yläleukaa pitempi ja kuono pystysuunnassa litistynyt.
Hauella on yksi selkäevä heti pystöevän etupuolella ja peräevä samalla kohdalla vatsapuolella. Hauen suomut ovat pienehköjä pyörösuomuja. Kylkiviiva on lähes suora ja ulottuu kiduskansista pyrstöevän tyveen. Kylkiviivakanavien aukkoja on kylkiviivan lisäksi myös satunnaisesti muualla kyljissä sekä alaleuassa. Kylkiviivalla on 125–130 suomua. Silmät ovat suuret. Koiraan ja naaraan voi erottaa toisistaan sukuaukon muodon perusteella: koiraalla se on T:n muotoinen ja naaraalla pyöreä.