Kutsumaton vieras -kampanja rohkaisee kaikkia mukaan haitallisten vieraslajien torjuntaan. Mutta mitä juuri minä voisin tehdä?

Havaitse

Haitallisten vieraslajien torjunta lähtee omista havainnoista. Onko pihassasi kutsumattomia vieraita tai niiden jälkiä? Tarkkaile pihaa eri aikoina. Keväällä taimet alkavat puskea esiin maasta. Kesällä moni laji on helpoimmin tunnistettavissa kukinnoistaan. Loppukesästä taas kasvit tekevät siemeniä, joiden leviäminen olisi hyvä estää.

Myös vuorokaudenajalla on väliä. Esimerkiksi espanjansiruetanan voi havaita helpoimmin muulloin kuin paahtavan auringonpaisteen aikaan, esimerkiksi iltaisin.

Entä tiedätkö ylipäätään, mitä haitalliset vieraslajit ovat ja mitä lajeja Suomessa tai kotipaikkakunnallasi on tavattu? Tutustuminen vieraslajeihin kannattaa aloittaa selailemalla vieraslajeja ja karttoja lajien levinneisyydestä.

Tunnista

Vieraslajin tunnistaminen voi olla haastavaa, mutta apua löytyy. Vieraslajit.fi -sivuilla olevasta hausta voi hakea lajeja niiden nimillä. Jos taas et tiedä, mikä laji voisi mahdollisesti olla kyseessä, voit selailla vieraslajeja. Kurtturuusun tunnistuksessa voit hyödyntää tunnistusopasta.

iNaturalist -sovelluksella voit hakea tunnistusapua kuvillesi. Samalla voit liittyä mukaan iNaturalistin Suomen vieraslajit -yhteisöön. Voit myös kysyä apua vieraslajiasiantuntijoilta esimerkiksi osoitteesta vieraslajiportaali@luke.fi tai Vieraslajit-Facebook-sivulla. Marttaliiton Chat-neuvonta auttaa kotipuutarhureita vieraslajiasioissa 12.4.–28.6. ja 2.–30.8. joka maanantai klo 12–15. Neuvoa tunnistukseen ja torjuntaan voi kysyä myös ELY-keskuksen ympäristöasioiden asiakaspalvelusta.

Ilmoita

Havainnot vieraslajeista ilmoitetaan helpoimmin Vieraslajit.fi -sivuston etusivulta löytyvän linkin kautta. Jos et tiedä, mikä laji on kyseessä, voit myös selata lajeja. Kunkin lajin tietosivun, ns. lajikortin, kautta pääset myös ilmoittamaan havainnon.

Kansalaisten havainnot vieraslajeista ovat tärkeitä, sillä niiden avulla saadaan muodostettua kokonaiskuvaa vieraslajien leviämisestä Suomessa. Tutkijat pystyvät hyödyntämään kansalaishavaintoja tutukimuksessaan ja vieraslajien vastaisessa viranomaistyössä.

Torju

Sitten päästäänkin asiaan eli vieraslajien torjuntaan. Parhaat ja ajankohtaisimmat ohjeet saat lajikohtaisesti kunkin lajin tietosivulta (pääset näihin lajit-sivulta tai etusivun haulla).

Paras aika torjuntatoimiin on kasvukauden alussa keväällä ja alkukesästä, kun kasvit eivät ole vielä ehtineet kasvaa täyteen mittaansa, kukkia ja siementää. Espanjansiruetana munii jopa 300 munaa kesässä, joten on erittäin suositeltavaa torjua etanoita ennen kuin talvehtineet yksilöt ehtivät munia.

Omatoimisten talkoiden järjestelyissä tulee muistaa hankkia etukäteen maanomistajan lupa. Lisää vinkkejä talkoisiin esimerkiksi Terve askel luontoon -hankkeen talkoo-oppaasta, Vieraslaji-oppaasta tai VieKas LIFE -hankkeen erityisesti jättipalsamitalkoiden järjestämiseen suunnitellusta oppaasta.

Torjuntaa suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon myös vieraslajijätteen käsittely. Tavoitteena on, että hankalasti hävitettävää jätettä, joka sisältää vieraslajien leviämiskykyisiä osia, syntyisi mahdollisimman vähän. Lue lisää omatoimisesta torjunnasta ja vieraslajijätteiden käsittelystä.

Vieraslajitalkoisiin?

Soolotalkoot -kesäkampanja (17.5.–22.8.2021) kannustaa haitallisten vieraslajien omaehtoiseen ja omaan aikatauluun sopivaan torjuntatyöhön joko omassa pihapiirissä, lähiluonnossa tai kampanjaan osallistuvien kuntien osoittamilta vieraslajikohteilta. Soolotalkoot- kampanja keskittyy jättipalsamin, komealupiinin ja kurtturuusun torjuntaan, mutta kannustaa ilmoittamaan havaintoja ja torjumaan myös muita haitallisia vieraslajeja. Kampanja soveltuu erityisesti niille vieraslajitoiminnasta innostuneille suomalaisille, jotka eivät pysty osallistumaan yhteistalkoisiin tapahtumien sijainnin tai aikataulun vuoksi.

Jos vieraslajitalkoisiin osallistuminen kutkuttelee, Suomen luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hanke, WWF Suomi ja monet muut toimijat järjestävät talkoita ympäri maan.