Orapihlajalaikkukääriäinen – Notocelia trimaculana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli 15–17 mm. Pää ja keskiruumis tumman ruskeanharmaat, takaruumis puhtaamman harmaa.
Etusiipien etureuna lähes suora; koiraan kostaalitaite kapea, ulottuu siiven keskikohtaan. Etusiipien pohjaväri valkea, harvaan lyijynharmaapeitteinen ja -riipusteinen. Tyvisarake tumman harmaaruskea, lyijynharmaan sekainen, koiraalla laajenee pitkin kostaalitaitetta. Takareunassa tavallisesti neliömäinen, verrattain puhtaan pohjan värinen laikku. Keskivyö kellanruskea, etureunan takana katkennut, yhtyy takareunassa pretornaalilaikkuun. Tämä on kellanruskea, ulottuu siiven keskilinjan etupuolelle, sen kärjessä ja keskiosan ulommassa reunassa useita lyhyitä, mustia pitkittäisjuomuja. Subterminaalivyö ulottuu viistosti etureunan hakastäpliin, jotka ovat melko paksuja, eivät kovin viistoja. Kärkitäplä epäselvä. Siipipeilin alue valkea, sen sivuilla lyijynkiiltoiset poikkijuovat, joista tyvenpuoleinen on hyvin leveä, etuosassa useita mustia pilkkuja, jotka jatkuvat subterminaalivyöhön. Ripset tummanharmaat, takakulmassa valkeahkot, niissä ruskeanharmaa jakoviiru. Takasiivet harmaat; ripset vaaleammat, niissä tumma jakoviiru.
Toukka punertavanruskea, joskus vihertävänsävyinen; nystyrät ruumiin väriset, huomaamattomat. Pää ja niskakilpi mustahkonruskeat tai mustat; peräkilpi ja rintajalat tummanruskeat.
Kotelo 8–10 mm, aluksi vaalean punertavanruskea, myöhemmin mustahko. Otsa ulkoneva, ilman ulokkeita. Jaokkeen A10 piikit usein osittain moninkertaiset, A9:n piikit hieman pienemmät, yksinkertaiset, säännölliset. Perianaalisukaset samankokoiset, kaudaalisukaset verrattain lyhyet, usein vaaleat. Kremasterissa melko vahva, hampaallinen ventraalireunus. Kaudaalikoukut useimmiten melko vahvat ja verrattain tummat, takimmaiset perianaalikoukut selvästi ohuemmat kuin etummaiset. Kremasterissa usein vahva ventraalireunus, jossa harjanteita ja hampaita.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- orapihlajalaikkukääriäinen (suomi)
- Hävinnyt
- Hyvin harvinainen
- 2019 RE – Suomesta hävinneet
- 2010 RE – Suomesta hävinneet
- 2000 DD – Puutteellisesti tunnetut
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Pikkuperhoset