Nyyttikirjokääriäinen Argyroploce roseomaculana

Yleiskuvaus

Siipiväli 16–18 mm. Pää ja keskiruumis sinertävänmustat, jälkimmäinen tummanruskean sekainen; takaruumis tummanruskea.

Etusiivet ruskehtavanmustat, siniharmaanoroiset. Keskisarakkeen sisäosa näkyy parina punertavanharmaana laikkuna etureunassa. Ulkosarakkeen etureunassa suuri, vaaleanroosa laikku, joka yhtyy samanväriseen tornaalilaikkuun; yhtymäkohdassa joitakin mustia pilkkuja. Siiven kärki ruskehtavanmusta, siinä vaaleampia, punertavia täpliä ja juovia. Siipiripset heikosti kiiltävän tumman harmaanruskeat, takakulmassa punertavanvalkea täplä, tummassa osassa musta tyviviiru ja hieno jakoviiru. Takasiivet tummanruskeat; ripset ruskehtavanvalkoiset, niissä ruskea jakoviiru.

Toukka tummanvihreä, rakeinen; nystyrät ruskehtavat. Pää, niskakilpi ja rintajalat mustanruskeat.

Kotelo 9,0–10,0 mm, punaruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno, clypeuksessa ja notumissa poikittaisia ryppyjä. A10:n selkäpuoli ilman piikkejä. Kremaster pitkä ja melko kapea, sen sivuliuskat pitkät ja suipot.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Argyroploce roseomaculana
Auktorit
(Herrich-Schäffer, 1851)
Yleiskieliset nimet
  • nyyttikirjokääriäinen (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.60314
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Argyroploce roseomaculana
14 julkista näytettä
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset