Särkkäsammalkoi Bryotropha desertella

Yleiskuvaus

Siipiväli 11–16 mm. Keskikokoinen – suuri sammalkoi. Tuntosarvet harmaanruskeat, epäselvästi okrarenkaiset. Huulirihmat savenkeltaiset; kärkijaoke pitempi kuin keskijaoke. Pää ja keskiruumis etusiipien pohjan väriset.

Etusiivet harmahtavan ruskeat – okranruskeat; diskaali- ja siipitaitetäplät usein epäselvät, mustat. Kostaali- ja tornaalilaikku epäselvät, yhtyneet vahvasti ulospäin taipuneeksi poikkivyöksi. Ulkoreunassa mustia suomuja. Ripset tyvestä kellertävät, niiden ulko-osassa selvä jakoviiru ja sen sisäpuolella kaksi hyvin heikkoa. Takasiivet vaaleanruskeat, kärjestä tummemmat; ripset hiukan tummemmat.

Toukka tumman punertavanruskea, selkäjuova selvä, okra. Pää kiiltävän musta; niskakilpi musta, keskiosa kapealti vaalea.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Bryotropha desertella
Auktorit
(Douglas, 1850)
Yleiskieliset nimet
  • särkkäsammalkoi (suomi)
  • sandfältmossmal (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.59718
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Hyvin harvinainen
Hallinnolliset lajitiedot
  • Uhanalaiset lajit (LSA 2023/1066, liite 6) ?
  • VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
  • VANHA Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 EN – Erittäin uhanalaiset
  • 2010 EN – Erittäin uhanalaiset
  • 2000 EN – Erittäin uhanalaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset