Pistelattakoi – Depressaria albipunctella
- Yleiskuvaus
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 17–22 mm. Pää punertavan harmahtavanruskea. Tuntosarvien jaokkeissa enemmän tummaa kuin vaaleaa. Huulirihmojen kärkijaoke mustahko, kärki valkeahko. Etusiivet leveämmät kuin kärsämölattakoilla (D. olerella); ruskeat, punertavansävyiset, vaaleampikehnäiset; suonet varsinkin keskisarakkeen ulko-osassa tumman harmaanruskeat. Keskisarassa keskikohdan sisäpuolella viisto, mustahko juova, selvempi kuin kärsämölattakoilla. Ulompi diskaalitäplä valkea, tummareunainen. Ulompi poikkiviiru vaalea, muodostaa jokseenkin tylpän kulman ulospäin. Ulkoreunassa rivi tumman harmaanruskeita täpliä. Takasiivet valkeahkonharmaat.
Toukka vaaleanvihreä tai kirkkaanvihreä; selkä- ja sivuselkäjuovat heikosti tummemmat; nystyrät pienet, harmaat. Pää vihreä tai kellertävänvihreä, sivuilla musta täplä, takareunassa neljä mustaa täplää; niskakilpi vihreä, mustatäpläinen; peräkilpi vihreä; raajat kirkkaanvihreät.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- pistelattakoi (suomi)
- Säännöllinen harhailija
- Hyvin harvinainen
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- MVL.31