Harmosurviaiskoi – Nematopogon magna
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli ♂ 17–19 mm; ♀ 15–16 mm. Pää oljenkeltainen, otsa hiukan vaaleampi. Tuntosarvet koiraalla 2,5 ×, naaraalla 2 × etusiiven pituiset, valkeat, alapuolelta harmaapilkkuiset, usein myös harmaarenkaiset. Keskiruumis tummanharmaa.
Etusiivet harmaanruskeat, verkkokuvio tumman harmaanruskea, selvä, varsinkin ulko-osassa, jossa myös pohjaväri on hiukan vaaleampi. Keskitäplä epäselvä, tumma. Tornaalilaikku puuttuu. Takasiivet ruskeanharmaat; ripset vaalean ruskeanharmaat.
Havainnot Suomesta
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Suomesta yhteensä havaintoa ?
ruutua
Havaintojen lkm
- Yhteensä ruutua
Tietokortti
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Nematopogon magna
Auktorit
(Zeller, 1878)
Yleiskieliset nimet
- harmosurviaiskoi (suomi)
- sorgantennmal (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.58677
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
- Vakiintunut
- Yleinen
Hallinnolliset lajitiedot
Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ?
Uhanalaisuus Suomessa
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset
Taksonin tiedot koneluettavassa muodossa