Kituyökkönen Phyllophila obliterata

Yleiskuvaus

Siipiväli 24–28 mm. Etusiivet punertavanharmaat, hiukan valkeahkon sekaiset, harmaanruskeavarjoiset. Sisempi poikkiviiru diffuusi, valkeahko, aaltoileva; ulompi tekee hiukan kulmikkaan mutkan ulospäin keskilinjan etupuolella. Keskivarjo selvä, viisto. Rengastäplä on heikko, tummanruskea pilkku; munuaistäplä muodostuu kahdesta pienestä, tummanruskeasta täplästä, joista taempi suurempi. Aaltoviiru valkea, taittuu ulospäin takakulmassa. Ulkoreunassa rivi heikkoja, mustia pilkkuja. Ripset punaruskeat, kärjistä valkeahkotäpläiset. Takasiivet vaalean punertavanharmaat, ulkoreunasta tummemmat; ripset vaaleammat kuin etusiivissä.

Toukka vihreä; selkä-, sivuselkä- ja sivujuova valkeat, viimeksimainittu ylhäältä tummanvihreäreunainen. Hengitysaukot mustareunaiset. Pää vihreä, sivuilta kellertävänsävyinen, pistesilmät mustat. Raajat vihreät, mustakärkiset.

Kotelo 8–9 mm, punertavanruskea, keskiruumis ja siipikannet vihertävät. Pintarakenne hieno. Pistekuoppia enemmän jaokkeiden A5–A7 tyvellä. Kremaster lyhyt, puolisuunnikasmainen, ilman selvää pintarakennetta; sen kärjessä pari tummaa, toisistaan poispäin suuntautunutta hammasta, joiden kärjessä sukanen (D2).

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Phyllophila obliterata
Auktorit
(Rambur, 1833)
Yleiskieliset nimet
  • kituyökkönen (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.5013771
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Havainto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Säännöllinen harhailija
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • MVL.31
  • Suurperhoset