Jättipalsami – Impatiens glandulifera
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
Yleiskuvaus
Jättipalsami on Aasiasta kotoisin oleva, yksivuotinen, palsamikasveihin (Balsaminaceae) lukeutuva mehevävartinen ruoho. Kuten nimikin kertoo, jättipalsamiyksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Kasvien keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin. Suurikokoisimmat kasvit ovat yleensä rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, joilla jättipalsami on erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Jättipalsami ei siedä kuivuutta ja se kasvaa huonosti karuilla kasvupaikoilla.
Jättipalsami lisääntyy ja leviää ainoastaan siemenestä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä. Jopa pienet, alle 10 cm korkeat yksilöt kukkivat ja muodostavat siemeniä. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Jättipalsamilla on lyhytikäinen siemenpankki ja useimmiten siemenet säilyvät maassa itämiskelpoisina vain parin vuoden ajan. Tosin tämä voi vaihdella kasvupaikassa riippuen ja sopivalla kasvupaikalla siementen on havaittu säilyvän neljän vuoden ajan.
Kuvaustekstin laatijat:
Syke 2016; MMM 2017,2019; Luke 2020
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- jättipalsami (suomi)
- jättebalsamin (ruotsi)
- Himalayan balsam (englanti)
- tulokas, uutta perua, vakinainen
- kokonaan viljelyperäinen
Vakiintuneisuus | Vakiintunut |
---|
EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo) (EU 2016/1141; 2017/1263; 2019/1262; 2022/1203) ? Kansallinen vieraslajistrategia (VN 2012) ?
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Mikko Piirainen
- Putkilokasvit