Viljakirjatäi – Liposcelis bostrychophila
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Viljakirjatäi (Liposcelis bostrychophila) esiintyy Suomessa sisätiloissa.
Viljakirjatäi on 0,9-1,15 mm pitkä. Suvulle ominaisesti viljakirjatäin pää ja takaruumis ovat litteät, silmät pienet ja reidet paksut. Lajin naaraat ovat siivettömiä, eikä siltä tunneta koiraita. Viljakirjatäin pään ja ruumiin väritys on vaihtelevan vaalean ruskea, takaruumiin ollessa päätä asteen vaaleampi. Selviä kuviointeja ei ole, mutta takaruumiin jaokkeiden takareunat ovat muuta jaoketta vaaleammat, mikä antaa viljakirjatäille raidallisen yleisvaikutelman. Tuntosarvet ovat pitkät ja rihmamaiset. Pistesilmiä on 5-8, yleensä 7.
Viljakirjatäi on Suomen yleisin ja parhaiten tunnettu kirjatäilaji. Nimensä mukaisesti lajia voi löytää runsaslukuisenakin jauhopusseista ja muista kuivaelintarvikkeista, mutta se viihtyy myös esimerkiksi kirjahyllyissä. Ruotsissa lajia voi tavata myös luonnosta puiden kaarnan alta tai lintujen pesistä.
Laji lisääntyy neitseellisesti (partenogeneettisesti).
---
Viljakirjatäi saattaa pilata kuivaelintarvikkeiden, erityisesti jauhojen, koostumuksen ja siten käytettävyyden. Suurina määrinä laji saattaa aiheuttaa allergisia oireita herkimmille.
Kuvaustekstin laatijat:
Heidi Viljanen, museomestari, Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus)
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- viljakirjatäi (suomi)
- husboklus (ruotsi)
- Ihmisen vaikutuksesta
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Heidi Viljanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Jäytiäiset