Verkkopölytäi – Lepinotus reticulatus
- Yleiskuvaus
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Verkkopölytäi (Lepinotus reticulatus) esiintyy Suomessa vain sisätiloissa.
Verkkopölytäi on 1,0-1,5 mm pitkä. Suvulle ominaisesti verkkopölytäin pää ja takaruumis ovat litteät ja kapeat. Väritys on vaihtelevan tummanruskea ja takaruumis on keskiruumista ja päätä hiukan vaaleampi. Pään sivuilla on tummempia alueita, mutta ei selvää viirua silmien ja tuntosarvien välissä (vrt. ohjaspölytäi). Silmät ovat suuret. Etusiivet ovat alkeelliset 0,3-0,35 mm pitkät pitkäkarvaiset ja verkkomaisesti kuvioitu, josta laji on saanut suomenkielisen nimensäkin. Takasiivet puuttuvat. Tuntosarvet ovat pitkät ja rihmamaiset.
Suomesta laji on ilmeisesti tavattu vain muutaman kerran, mutta se saattaa olla luultua yleisempi. Keski- ja Etelä-Euroopassa verkkopölytäi esiintyy luonnonvaraisena ainakin lintujen pesissä, mutta pääsääntöisesti verkkopölytäi on erilaisten sisätilojen asukki myös etelässä.
Lajilta ei tunneta koiraita ollenkaan vaan se lisääntyy neitseellisesti (partenogeneettisesti).
Verkkopölytäistä ei ole mitään haittaa sisätiloissa, mutta sen esiintyminen runsaana saattaa indikoida kohonnutta kosteuspitoisuutta ja siten sienirihmastoja (homeita), joita se käyttää ravintonaan, esimerkiksi kankaisissa huonekaluissa tai kirjoissa.
Kuvaustekstin laatijat:
Heidi Viljanen, museomestari, Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus)
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- verkkopölytäi (suomi)
- nätstövlus (ruotsi)
- Ihmisen vaikutuksesta
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Heidi Viljanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Jäytiäiset